Jakso 1: Pihlajamäki, Helsinki

3 h + k / 65,5 m2
talo rakennettu 1964

Meerin nelihenkinen perhe muutti Pihlajamäen kerrostaloasuntoon sen upeiden maisemien ja loistavan pohjan takia. Asunnon sisustuksesta on vastannut pääosin perheen äiti Meeri. Tässä värikkäässä kodissa on käytetty enemmän luovuutta kuin rahaa. Monet tavarat ovat peräisin kirpputoreilta ja edullisista liikkeistä tai Meeri on tehnyt ne itse. Viimeksi mainitusta esimerkkinä toimii lastenhuoneeseen maalamalla toteutettu tapettiseinä.

Lähiöstä

Helsingin Pihlajamäki alettiin rakentaa 1960-luvulla. Se on ensimmäinen aikansa lähiö, joka on suojeltu arkkitehtonisena kokonaisuutena. Alueelta löytyy muun muassa arkkitehtuuripolku. Pihlajamäki on noin 7 500 asukkaan koti. Pihlajamäkeläisen Meerin mukaan tässä lähiössä parasta on yhteisöllisyys.

Jakso 2: Rautpohja, Jyväskylä

2 h+ k / 51 m2
talo rakennettu 1949

Anni-Kaisa muutti Jyväskylään opintojen perässä. Hän asuu poikaystävänsä kanssa vuokrakaksiossa, johon hän ihastui sen hyvän hengen vuoksi. Asunnossa on alkuperäiset keittiökaapit ja leveät ikkunalaudat. Kaksio vaikuttaa kooltaan suuremmalta. Anni-Kaisa on sisustanut kodin kirpputorilöydöillä persoonalliseksi pienellä budjetilla. Asunnosta puuttuu säilytystila, sen Anni-Kaisa on ratkaissut vanhoilla matkalaukuilla.

Lähiöstä

Jyväskylän Rautpohjaa on rakennettu 1940-luvulta lähtien valtion vanhan tykkitehtaan ympärille. Talot tehtiin tehtaiden työntekijöille ja heidän perheilleen. Nykyisin Rautpohjaa voi pitää jo pienenä kaupunginosana. Siellä on 550 asukkaan koti. Anni-Kaisan mukaan Rautpohja on viihtyisä alue, jossa on vanha ajan tunnelmaa.

Jakso 2: Tapiola, Espoo

3 h + k / 67,1 m2
talo rakennettu 1956

Timo muutti puolisonsa kanssa Tapiolaan asuttuaan pitkään kantakaupungissa. Ennen muuttoa taloyhtiössä tehtiin putkiremontti, joka on palkittu vuonna 2010 parhaana putkiremonttina. Timo muutti asunnon alkuperäistä pohjaa nykyaikaa vastaavaksi. Keittiö laajeni ja makuuhuoneen yhteyteen tuli pieni työtila. Timon kotona on designklassikoita ja paljon vanhoja esineitä, joihin kaikkiin liittyy tarina.

Lähiöstä

Espoon Tapiola oli rakennushankkeena yksi Suomen kunnianhimoisimmista. Tapiolasta tehtiin ihanteellinen puutarhakaupunki, jota saavuttiin katsomaan kaikkialta maailmasta. Nykyisinkin Tapiolan 50-luvun arkkitehtuuri kerää ihailijoita. Tapiolassa on 8700 asukasta. Timon mukaan parasta Tapiolassa on vehreys ja hyvä naapurihenki.

Jakso 3: Herttoniemi, Helsinki

4 h+ k / 87 m2
talo rakennettu 1957

Ilosten perhe muutti Herttoniemen talon vain pari vuotta sen valmistumisen jälkeen. Hyvin suunniteltuun asuntoon mahtui koko viisihenkinen perhe. Iloset perustivat samaan rappukäytävään myös arkkitehtitoimistonsa. Asunnossa on nähtävissä paljon 50-luvun materiaaleja ja yksityiskohtia. Esimerkiksi lattiat ovat linoleumia ja makuuhuoneissa on alkuperäiset komerot. Kalusteina on paljon modernismin klassikoita.

Lähiöstä

Länsi-Herttoniemi on ensimmäisiä kokonaisia lähiöhankkeita Helsingissä. Sitä alettiin rakentaa 1950-luvulta alkaen. Moni aluetta suunnittellut arkkitehti muutti taloihin – siitä liikanimi “arkkitehtien kaupunginosa”. Nyt alueella asuu 7800 ihmistä. Ilosten mukaan Herttoniemeä on muuttanut eniten metron tulo.

Jakso 4: Roihuvuori, Helsinki

3 h+ k / 67,5 m2
talo rakennettu 1955

Aijan houkutteli perheineen Roihuvuoreen alueen 50-luvun arkkitehtuuri. Asunnon hyviä puolia ovat tehokas pohja ja suuret ikkunat, joista avautuvat puistomaiset näkymät. Aijan kotona ei ole mitään uutta vaan kaikki on joko löydetty kirpputoreilta tai ideoitu ja toteutettu itse. Yksi oivalluksista on lastenhuoneen vedettävät sängyt, jotka saa piiloon päivän ajaksi. Moneen tilaan Aija on maalannut itse tapettimaiset kuosit seinään.

Lähiöstä

Roihuvuori valittiin vuonna 2010 Suomen parhaaksi kaupunginosaksi. Aluetta ruvettiin rakentamaan 50-luvulla erityisesti lapsiperheille. Nyt lähiössä on 7500 ihmisen koti. Roihuvuori tunnetaan erityisesti japanilaisesta puutarhastaan, jossa vietetään vuosittain kirsikkapuujuhlaa. Aijan mielestä parasta Roihuvuoressa on viihtyisä tunnelma.

Jakso 4: Uittamo, Turku

Kolmanneksi eniten ääniä saanut koti!

4 h+ k / 103 m2
talo rakennettu 1964

Tapani asui perheineen omakotitalossa ennen kuin muutto kerrostaloon alkoi tuntua paremmalta vaihtoehdolta. Uittamon tornitalot houkuttivat Tapania niin paljon, että kun hän kuuli vapautuneesta asunnosta, hän teki tarjouksen näkemättä tulevaa kotiaan. Kaksikerroksinen asunto remontoitiin perusteellisesti (remonttikuvia löytyy Momokoti-blogista) – kuitenkin alkuperäisiä piirteitä kuten komeaa portaikkoa kunnioittaen.

Lähiöstä

Skanssi-Uittamon aluetta alettiin rakentaa 1960-luvun puolivälissä. Nyt siellä asuu 23 000 ihmisitä. Omakotitaloalueen lähellä nousevat korkeat tornitalot, joista avautuvat näköalat yli Turun seudun. Merenläheisyys lienee syy siihen, että Uittamon lempinimeksi on tullut “Turun Florida”. Tapanin mielestä parasta alueessa on sen luonnonkauneus.

Jakso 5: Pihlajamäki, Helsinki

2 h+ k / 62,5 m2
talo rakennettu 1964

Liisa muutti Pihlajamäkeen alun perin tyttärensä kanssa. Hän huomasi viihtyvänsä lähiössä niin hyvin, että hankki itselleen samasta taloyhtiöstä asunnon. Liisan kotitalo on suojeltu, joten siihen ei saa rakentaa hissiä. Liisan asunto on remontoitu vaaleaksi ja avaraksi. Alkuperäistä asunnossa ovat linoleumilattiat ja keittiön kaapinovet. Liisa pitää kodissaan erityisesti suurista panoraamaikkunoista, joista voi tarkkailla lintujen elämää.

Lähiöstä

Helsingin Pihlajamäkeä alettiin rakentaa 1960-luvulla. Se on ensimmäinen aikansa lähiö, joka on suojeltu arkkitehtonisena kokonaisuutena. Alueelta löytyy muun muassa arkkitehtuuripolku. Pihlajamäki on nykyisin noin 7 500 asukkaan koti. Liisaa viehättää Pihlajamäessä talojen selkeälinjaisuus ja alueen vehreys.

Jakso 5: Vuosaari, Helsinki

7 h+ k / 112 (224) m2
talo rakennettu 1969

Aarnen perheen unelma oli rakentaa oma talo. Kotiseudulta Vuosaaresta löytyi kuitenkin hartiapankilla rakennettu rivitaloasunto, jonka perhe päätti kunnostaa. Remontissa haluttiin kunnioittaa 60-luvun suoralinjaista tyyliä. Asunnon erikoisuus on alakerta, joka alun perin oli rakennettu varastoksi. Aarnen perhe teki alakertaan saunaosaston, kotitoimiston ja lapsille ison leikkihuoneen (lisää Vuosaaren hartiapankkitaloista voi lukea Momokoti-blogista).

Lähiöstä

Kun Vuosaarta ruvettiin 60-luvulla rakentamaan, siellä ei ollut edes katuvalaistusta. Nyt se on Suomen suurin lähiö, jossa asuu yli 35 000 ihmistä – huomattavat monet heistä lapsia ja teinejä. Alueen monikulttuurisuus näkyy paikallisessa jalkapallojoukkueessa FC Viikingeissä, jossa pelasivat nuorina myös Aarne ja hänen vaimonsa.

Jakso 6: Pukinmäki, Helsinki

Toiseksi eniten ääniä saanut koti!

4 h + k / 145 m2
talo rakennettu 1968

Haave omasta puutarhasta toi Rainon perheineen Pukinmäen lähiöön, josta löytyi pienen rivitaloyhtiön pääty.. Raino teki puutarhasta ensin graafisen selkeän mutta huomasi pian symmetrisyyden näyttävän tylsältä. Nyt piha on monipuolinen, sieltä löytyy mm. japanilaisia vaikutteita. Asuntoa on remontoitu perusteellisesti erityisestä putkiremontin yhteydessä. Vanhat tammilattiat ja paljeovet on kuitenkin säästetty.

Lähiöstä

Pukinmäessä on ollut asutusta jo satojen vuosien ajan. Varsinaisesti lähiötä rakennettiin 1970-luvun alusta lähtien, vaikka aiempaakin rakennuskantaa löytyy. Pukinmäki on radan varteen kasvanut esikaupunkimainen lähiö, josta löytyy monenlaisia alueita. Raino pitää Pukinmäen sijaintia hyvänä ja nauttii luonnon läheisyydestä.

Jakso 6: Pähkinärinne, Vantaa

3 h+ k / 76,5 m2
talo rakennettu 1973

Najah muutti Suomeen muutama vuosi sitten avioliiton myötä, hänen puolisonsa sen sijaan on tullut aiemmin. Najahin kotona on huonekaluja, jotka muistuttavat vanhasta kotimaasta Somaliasta. Paikallisiin tapoihin kuuluu mm. pitää kauniita verhoja ikkunoiden edessä. Vuokra-asuntoa pariskunta on remontoinut lähinnä maalaamalla. Sekä Najah että hänen miehensä ovat aktiivisesti mukana Pähkinärinteen ja kotitalon asukastoiminnassa.

Lähiöstä

Pähkinärinne on tunnettu kauniista luonnosta. Sinne ruvettiin rakentamaan erityisesti 1970-luvulla. Kerrostaloalueista huolimatta alue on säilynyt lähes maalaismaisen idyllisenä. Suosittuja kävelypaikkoja löytyy Lammaslammen ympäriltä, jonka lähellä on myös palstaviljelyksiä. Najah pitää Pähkinärinteessä erityisesti vehreästä metsämäisyydestä.

Jakso 7: Multisilta, Tampere

Eniten ääniä saanut koti!

3 h+ k / 67,5 m2
talo rakennettu 1969

Heidin ja hänen perheensä vuokrakotia on vaikea uskoa 1960-luvun lopun elementtitaloksi. Heidin rakkaus kustavilaiseen tyyliin näkyy kodin jokaisessa huoneessa. Huonekaluista ja tavaroista monet on kerätty vuosien varrella antiikkiliikkeistä. Verhot Heidi on toteuttanut itse 1700-luvun mallien mukaan. Omaperäisiä ideoita löytyy muun muassa keittiöstä, jossa tavalliset kaapinovet on vaihdettu kankaisiin.

Lähiöstä

Multisilta on 1960- ja 1970-luvuilla rakennettu lähiö. Nykyisin siellä asuu 2 400 ihmistä. Tulevaisuudessa seutuun tulee vaikuttamaan Vuoreksen rakentuminen, jossa pidetään vuoden 2012 asuntomessut. Multisillan talojen ympärillä on paljon luontoa. Heidin mielestä parasta lähiössä ovat hyvät ulkoilumaastot.

Jakso 7: Suvela, Espoo

2 h+ k / 57 m2
talo rakennettu 1980

Juhan vuokrakodissa on tapahtunut monta muodonmuutosta. Juhan sisustusharrastukselle ominaista on itse tekeminen: hän löytää myymälöiden ale-koreista käyttökelpoista tavaraa, jolle hän keksii uuden käytön. Esimerkiksi kahdesta kaapinovista hän on toteuttanut sängynpäädyn ja taustan seinäkellolle. Maalamalla seinät ja listat eri värein, hän on saanut pieneen asuntoon monta tunnelmaa. Juhan taloyhtiössä on tehty perusteellinen julkisivuremontti ja sen pihauudistus on palkittu.

Lähiöstä

Suvela on Espoon keskuksen yhteydessä sijaitseva lähiö. Suurin osa sen taloista on 1970-luvulta. Lähiössä on paljon korkeita kerrostaloja. Nykyisin siellä on 11 300 asukkaan koti. Alue on uudistumassa voimakkaasti asemaseudun kehittämisen myötä. Juha on kokenut Suvelan viihtyisäksi jo monen vuoden ajan.

Jakso 8: Leppävaara, Espoo

2 h+ k / 59 m2
talo rakennettu 1998

Jens oli pitkään vannoutunut kantakaupunkilainen, mutta Leppävaarasta löytynyt asunto onnistui houkuttamaan hänet lähiöön. Muutto Espooseen ihmetytti Jensin ystäviä – kunnes he tulivat kyläilemään. Jensin kotona on paljon muistoja matkoilta ja läheisten taiteilijoiden töitä. Väriä tuovat paitsi taulut myös tekstiilit. Jopa kaiuttimet on maalattu vihreiksi. Valoisasta huoneistosta avautuvat urbaanin eloisat näköalat Leppävaaran keskustaan.

Lähiöstä

Espoon Leppävaara – lempinimeltään Lepuski – on 1980-luvulla alkunsa saanut lähiö. Sen alueelta löytyy vanha Albergan kartano. Viime vuosikymmeninä Leppävaara on uudistunut ja kasvanut voimallisesti. Nyt siellä on 12000 asukkaan koti. Jens pitää Leppävaaraa tulevaisuuden paikkana ja toimii aktiivisesti sen kulttuurielämässä.

Jakso 8: Meri-Toppila, Oulu

4 h + k / 96 m2
talo rakennettu 1997

Basharin viisihenkisen perheen koti Meri-Toppilassa on vehreän puiston laidalla Assyrialainen Bashar tuli Suomeen alun perin pakolaisena Irakista, nykyisin hän toimii yrittäjänä Oulussa. Kotimaasta muistuttavat monet esineet, tekstiilit ja – tärkeimpinä kaikista – vainoissa menehtyneiden perheenjäsenten valokuvat. Uskonnolliset symbolit ja taulut ovat perheelle tärkeä tapa luoda kotiin rauhallinen tunnelma.

Lähiöstä

Meri-Toppilan lähiötä ruvettiin rakentamaan 1990-luvulla. Vanhemmasta rakennuskannasta muistuttaa Alvar Aallon suunnittelema vaikuttava siilo. Meri-Toppila on kerrostalovaltaista aluetta, jossa asuu 3500 ihmistä. Bashar pitää Meri-Toppilaa hyvänä paikkana, mutta toivoisi sinne monipuolisempaa asuntokantaa.

Jakso 9: Laajasalo, Helsinki

3 h+ tupakeittiö / 210 m2
talo rakennettu 1968

Laajasalossa sijainnut vanha kauppa oli jäämässä autiotaloksi kunnes Tiina perheineen äkkäsi sen ja muutti kodikseen. Muutostyö oli pitkä ja sisälsi monia riskejä, mutta lopputulos korvasi kaiken vaivannäön. Avarassa tilassa on hauska ja vapautunut tunnelma. Tiina on tuonut 1960-luvun selkeälinjaiseen taloon rohkeita värejä, mutta säilyttänyt myös monet alkuperäiset piirteet kuten kaupan oven. Samaten kalusteissa näkyy 1960-luvun klassikoita.

Lähiöstä

Laajasalo on Helsingin suurin saari, jossa on ollut asutusta jo pitään. Lähiöksi aluetta ruvettiin rakentaa 1960-luvulta lähtien. Nykyisin Laajasalossa asuu 16 400 ihmistä. Tulevaisuudessa Laajasalon asukasluku kasvaa, kun entiset öljysatamat muuttuvat asuinalueiksi. Tiina pitää Laajasalon luonnonkauneudesta ja meren läheisyydestä.