Kotkansaari / Kotka
73 m² / kaksio
Keitä kodissasi asuu?
Meidän kodissamme asuu 2 aikuista keski-ikäistä ihmistä, joilta lapset ovat "lentäneet" pois. Lisäksi "kaikenkarvaiset" ystävämme Leonberginkoira Aada (8v), Martta-kissa (21v) ja kuopus Siiri-kissa (6v). Myös lapsemme vierailevat usein kodissamme. Varsinkin viikonloppuisin kokoonnumme yhteen tekemään ruokaa, syömään ja seurustelemaan.

Saunan ikkuna: Saunan ikkunan ulkopuolelle ripustimme pitsiverhon ja löylyosastoon 2 posliinista tuikkulampettia.
Mistä pidät kodissasi?
Kaikesta. Meillä asunto ei ole "kämppä" vaan se on koti. Ulko-oveamme koristaa pieni koriste-esine, jossa lukee "Koti on siellä, missä sydän on". Tämä kuvaa hyvin sitä tunnetta, miten neljän seinän sisäpuoliseen maailmaan suhtaudumme. Sen yli satavuotiset hirsiseinät kertovat ja huokailevat päivittäin omaa tarinaansa ja meillä on täällä hyvä olla ja elää.

Vierashuone: Vierashuoneen pieni erikoinen yksityiskohta on saunan ikkuna, joka antaa vierashuoneeseen. Museovirasto ei sallinut "uusia reikiä" pytingin seinään ja näin ikkuna tehtiin saunan ja vierashuoneen väliseinään. Käytännössä ratkaisu on osoittautunut ihan toimivaksi.
Millaisia remontteja kodissa on tehty?
Talomme on rakennettu 1873. Se rakennettiin Kotkan teollistumisen aikana Hans Gutzeitin toimesta sahan työläisten asunnoksi. Talomme tunnetaan Kirkkopyntinkinä, jossa on toiminut aikojen saatossa koulu ja kirkko. Pytinkimme remontoitiin täysin vuonna 1997, jolloin sen osti VVO Oyj. Talo remontoitiin, koska sillä on pitkä historia ja se on harvinainen luhtikäytävätalo. Remonttia valvoi Museovirasto. Muuttaessamme asuntoomme, teimme pienen pintaremontin lähinnä maalaamalla ja tapetoimalla seinäpintoja.

Pikkueteinen: Kirpputorista hankittu kulmakaappi sai uuden pinnan jahka 10 kerrosta entistä maalia oli ensin hinkattu pois. Operaatioon kului ajan lisäksi hermoja ja jokunen pullo olutta, mutta kyllä se kannatti.
Mistä pidät asuinalueesi? – mitä haluaisit parantaa?
Asumme punaisessa puutalossa keskellä kaupunkia ja meren rannalla. Mitä muuta Suomalainen voisi toivoa? Talossamme vallitsee erittäin hyvä henki. Me olemme yhteisöllisiä tässä talossa mutta kuitenkin yksilöitä. Me tunnemme naapurin kissan nimeltä ja luonnollisesti myös naapurin. Elämme omaa elämäämme syvästi mutta naapurin hyvinvointi ja kuulumiset ovat meille kuitenkin tärkeitä. Jos minulla ei ole kahvimaitoa, voin mennä naapuriin lainaamaan sitä. Kruununa kesällä toimii talomme huvimaja ja pieni "ryytimaa", josta saamme salaatit, porkkanat, sipulit ja sellerit. Niin ja tämä kaikki vain 300 metrin päässä kaupungin sykkivästä keskustasta. Suomenlahden rantatyrskyihin on matkaa n. 100 metriä.
olohuone: valkoiseksi petsatut mäntykalusteet ja elämäämme liittyviä pikkuesineitä, joilla kaikilla on oma muistoarvonsa.
työ & vierashuone: tässä sängyssä kelpaa vieraan köllötellä peläten, milloin yli 300 kirjaa rojahtaa joku yö päälle "peitoksi".

Näkymä eteisestä ulko-ovelle: Teippasimme tuulikaapin välioveen perhepotretin sepiavärityksellä. Oven lasissa huurrekalvoon on lisäksi printattu "naamat" jotka eivät tässä kuvausvirheen takia juurikaan erotu

Makuuhuoneen taulu: Kirppikseltä löydetty rokokoo pöytä ryhdittää yläpuolella olevaa perintönä saamaamme taulua. Taulu lienee viime vuosisadan puoleista tuotantoa.

Onnela eli WC: Idea vessaan on "lainattu" ravintola onnelasta. Tapetti on saman kuosinen mutta "negatiivi" alkuperäiseen. Kuvan ylälaidassa oleva taulu esittää Kotkalaista hotellia Satamakadulla vuosisadan vaihteessa.





